Historia

Tivolin historia

Tivoli Sariola on yksi Suomen tunnetuimmista ja vanhimmista tivolialan yrityksistä. Jo 130 vuoden kokemuksellaan yritys on vakiinnuttanut asemansa viihde- ja huvialan toimijana. Tivolialan rinnalle on vuosien saatossa syntynyt paljon uusia kilpailijoita etenkin viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, kun tietotekniikka on vallannut alaa. Perinteiset tivoli- ja sirkushuvit eivät kuitenkaan ole lakanneet kiinnostamasta yhteisestä ajanvietosta ja huvittelusta nauttivaa kansaa.

Perheyrittäjyys voimavarana

Vuonna 1888 alkanut Sariolan suvun tivolitoiminta on muokkautunut yli 130 vuoden saatossa. Perheyrityksen johtaminen on ollut sisäisesti sukupolvelta toiselle periytyvää ja edellinen sukupolvenvaihdos tapahtui 1.1.2017, kun Tapion poika Ville Sariola aloitti yrityksen toimitusjohtajana. Tivoli Sariolan johdossa on siis nyt viidennen polven edustaja Ville, ja kuudes polvi kasvaa jo tivolilla hyvää vauhtia.

Perheyrityksen toiminnassa näkyy kaikin puolin vahvasti yhteisöllisyys ja perhekeskeisyys. Sen lisäksi, että Sariolan suvun jäseniä työskentelee Tivoli Sariolassa jo useassa polvessa, löytyy myös muun henkilökunnan joukosta jo toisen polven tivolityöntekijöitä. Perheyrityksen käsite on siis laajentunut tarkoittamaan koko tivoliperhettä. Tämä vahva jatkuvuus on mahdollistanut sen, että tivoliyhteisössä on laajasti vaalittavaa ja tuleville sukupolville siirrettävää tietoa ja taitoa. Koska kyseessä on hyvin ainutlaatuinen toimiala, ovat myös työssä tarvittava tietotaito ja käytännöt hyvin spesifejä ja omalaatuisia. Näin ollen historian tiedon välittäminen eteenpäin on tivolialalla toiminnan jatkumisen kannalta olennaisen tärkeää. Välillä huomaamattomasti, mutta suurelta osin tarkoituksenmukaisesti ja järjestelmällisesti tätä tietoa ja osaamista pyritään siirtämään sukupolvelta toiselle. Voikin sanoa, että valtaosa tivolityöstä ja tivolin toiminnan historiasta sisältää aineetonta kulttuurista perintöä, joka on sukupolvelta toiselle periytyvää.

1888 – Tivolin tapahtumarikas historia alkaa

Sekä Tivoli Sariolan että Suomen Tivolin juuret kantavat aina vuoteen 1888, jolloin Sariolan tivoli- ja sirkussuvun kantaisä, J.A.W. Grönroos, aloitti toimintansa. Hänen katsotaan aloittaneen ensimmäisenä Suomessa tivoli- ja sirkustoiminnan. Sariolan suvun omien vahvojen lähteiden mukaan toiminta olisi virallisesti alkanut 15.6.1888 Keravan asemaa vastapäätä sijaitsevan ratapihan takana. Ensimmäisessä tivolissa J.A.W.:llä oli ampumarata, nuolen- ja renkaanheittokuja, onnenpyörä sekä teltta, jossa esiintyivät siihen aikaan suositut voimamiehet ja voimistelijat. 1800-luvun loppupuolella elokuvat, ”elävien kuvien esitykset” olivat tulossa myös Suomeen. Grönroos hankki tiettävästi ensimmäisenä elokuvakoneen maahamme ja aloitti elävien kuvien esittämisen eri puolilla maata, lähinnä markkinoilla.

1900 – 1940

Myöhemmin suomalaisen tivoli- ja sirkushistorian luomista jatkoi J.A.W. Grönroosin poika, Johan Adolf Fredrik (1886–1967). Hän toimi jatkajana isänsä aloittamalle tivolityölle ja nousi tivolihistorian suurmieheksi ja uranuurtajaksi. J.A.F., jota kutsuttiin Jaffuksi tai Janneksi, otti hetkeksi vastuun huvitoiminnasta jo 15-vuotiaana vuonna 1901. Tivolitoiminnan lisäksi Jaffu Sariola laajensi elokuvatoimintaa perustamalla maahan myös kiinteitä elokuvateattereita. Sariola luopui elokuvatoiminnasta 1920-luvulla. 1930-luvun laman aikana Sariolalla oli useita tivoliosastoja kiertämässä maata, vuonna 1937 jo peräti 4 suurta tivolia.
Vuonna 1918 J.A.F. Grönroos, vankka suomalaisuusaatteen kannattaja, muutti sukunimensä Sariolaksi. Uuden sukunimen tausta on osittain hämärän peitossa. Sen uskotaan kuitenkin juontavan juurensa Kalevalasta, jossa oli Pohjolan akka, eli Sariolan akka. Kalevalassa Sariola tarkoitti Pohjolaa. J.A.F. Grönroosilla oli myös Pohjola-niminen elokuvateatteri.

1942 – 1944 Rintamativoli Karhumäessä ja Sirkus Sariola

Ehdottomasti mainitsemisen arvoista Sariolan suvun historiassa on Jatkosodan aikana toteutettu ”rintamativoli”. Itä-Karjalassa, Karhumäen kaupungissa, vain n. 30 kilometriä etulinjasta, toimi sotilaille perustettu Suomen Tivolin Karhumäen osasto eli Karhumäen Tivoli (1942–1944). Tivolia johtivat J.A.F. Sariola sekä hänen poikansa luutnantti Unto Sariola. Sotativoli oli ainutlaatuinen, yksityinen huvittelukeskus sotatoimialueella. Sotilaille se oli ennen kaikkea rentoutuskeino ja merkittävä hengähdyspaikka. Sodanaikainen tivoli oli ennakkoluulojen murtaja, joka vaikutti koko viihde- ja tivolialan arvostukseen merkittävästi.
Sotien jälkeen Sariola laajensi tivolihuvien toimintaa sirkuksen suuntaan. Sirkus Sariolan ensimmäinen näytös oli vuonna 1944.

1950-luku

Suomalaisen tivoli- ja sirkustoiminnan keskipisteeksi muodostui myöhempinä vuosina Jaffun ja hänen perheensä Keravalla sijaitseva Sariolanmäki, joka toimi liiketoiminnan päämajana sekä koko Sariolan suuren perheen kotina. Sariolanmäki oli koti myös toiminnassa mukana olleille artisteille ja muulle henkilökunnalle sekä monille eläimille. Vuonna 1953 Sariolanmäen alue jouduttiin taloudellisten ongelmien vuoksi myymään ja suureksi harmiksi koko kaunis Sariolanmäki rakennuksineen purettiin.

1963 ja Hummeli-virtahepo

Sariolan tivoli- ja sirkussuvun historia on täynnä uskomattomia tositarinoita. Yksi mieleenpainuvista ja erikoisista tarinoista kertoo Matti Sariolan (nykyinen Tivoli Sariola) tivoliin kuuluneesta Hummeli nimisestä virtahevosesta, joka asusteli perheen kanssa Keravalla kiertueiden välissä. Eräänä yönä vuonna 1963 Hummeli karkasi Keravan keskustaan ja tallusteli tyytyväisenä kaupungilla. Se kulki kohti Keravan asemaa, josta se löydettiin ja vietiin takaisin kotiinsa. Virtahepo saatiin houkuteltua kotiin ranskanleivän avulla, joka oli sen suurta herkkua. Vastaavia tivolin historiaan ja tapahtumiin liittyviä erikoisia ja mielenkiintoisia tapahtumia ja muistoja on lukuisia ja niiden tallentaminen ja vaaliminen on ensiarvoisen tärkeää kulttuurillisen perinnön säilymisen kannalta.

1980-luku

J.A.F. Sariolan tivoli jatkoi toimintaansa kolmena kiertävänä tivoliosastona, joiden johtajina toimivat Jaffun pojat Toivo, Unto ja Matti. Matin tivoliosasto nimettiin Tivoli Matti Sariolaksi. Matti Sariolan tivolin nimi muutettiin Tivoli Sariolaksi 1980-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 1990 kuollut Matti Sariola siirsi tivolinsa johdon pojalleen Tapio Sariolalle 1980- luvun lopulla.

2015 Suurenmoiset Sariolat – Huvin vuoksi -näyttely

Tivolialaa ja sen kulttuurillista asemaa Suomen huvialalla esiteltiin Keravan taide- ja museokeskuksen Sinkan ”Suurenmoiset Sariolat – Huvin vuoksi” näyttelyssä syksyllä 2015. Tarkoituksena oli aluksi lahjoittaa Sariolan suvun valokuvia ja historiallista aineistoa Keravan museolle, jotta tämä laaja valokuva-aineisto saataisiin digitalisoitua ja asiakirjat asianmukaisesti tallennettua. Projekti kuitenkin laajentui edetessään niin, että lopputuloksena oli värikkään ja vaiherikkaan Sariolan suvun historian laajempi näyttely.